Biotalouteen Cleantech

Ruokahävikin minimointi on ympäristöteko

Kun heittää ruokaa pois, kaikki sen valmistukseen käytetty aika ja energia menee hukkaan. Otetaan esimerkiksi banaanit. Nappaat kaupasta herkullisen näköisen banaanitertun ja suunnittelet tekeväsi siitä hedelmärahkaa kotiin päästyäsi. Olet kuitenkin niin väsynyt, että kokkaamisen sijaan menet suoraan nukkumaan, ja seuraavat kaksi päivää kuluvat intensiivisesti töissä aamusta iltaan. Banaaniterttu ehtii tummua ja päätät heittää sen pois.

Euron tai kahden tappio ei tunnu lompakossa pahalta ja moni erehtyy luulemaan ainoan häviön olevan heidän oma rahallinen tappionsa, vaikka todellisuudessa vaikutus on paljon suurempi. Banaanin viljelyyn tarvitaan satoja työtunteja. Banaanipuiden istutus, niiden jatkuva kasteleminen, tuholaisilta suojaaminen ja lopulta kerääminen vaatii sekä kokopäiväisen työpanoksen että hurjan vesimäärän. Banaanit pakataan vielä autoihin, jotka vievät ne rahtialuksiin ja lentokoneisiin hiilidioksidipilven saattelemana.

Waste recovery commitment banner

Kun banaanit vihdoin saavuttavat Suomen, on päästöjä ja työtunteja kulunut jo valtava määrä. Seuraavaksi banaanit kuljetetaan eri puolille maata ja hyllytetään kaupan työntekijöiden toimesta. Sitten sinä nappaat ne koriisi, viet kotiin, unohdat pöydälle ja heität lopulta roskiin. Etkä ole edes ainoa, joka näin toimii! Suomalaisissa kotitalouksissa roskiin heitetty ruoka vastaa noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä, kerrotaan saasyoda.comin Ruoan ympäristövaikutukset -artikkelissa.

Luku on järisyttävä, ja kaiken lisäksi vielä täysin meidän itsemme kontrolloitavissa. Miten tähän asiaan voi sitten vaikuttaa? Mitä jos en muutenkaan heitä koskaan ruokaa roskiin, koskeeko tämä asia silti minua? Mitä voin enää tehdä, jos syön aina ostamani banaanit kiltisti pois ennen kuin niistä tulee syömäkelvottomia? Vastaukset näihin kaikkiin kysymyksiin löydät tästä artikkelista.

Ruokien oikeanlainen säilytys käyttöajan pidentämiseksi

Ruokahävikkiä minimoidessa on tärkeää kiinnittää huomiota ruokien oikeanlaiseen säilytykseen sen lisäksi, että ostaa kaupasta vain tarvittavat tuotteet ja suunnittelee ateriansa etukäteen. Säilytyksellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, missä tuotetta pitää jääkaapissa. Jos tuotteen asettaa aivan jääkaapin perälle kaikkien muiden tuotteiden taakse, löytyy se helposti viikon tai parin kuluttua käyttökelvottomana. Lisäksi säilytyksellä voidaan tarkoittaa vaikkapa syksyllä kerättyjen sienien purkittamista, kuivattamista tai pakastamista, tai vanhaksi menevien kanojen paistamista ja sen jälkeen pakastamista.

On myös tärkeää tietää parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -leimojen erot. Parasta ennen -leiman jälkeen tuotetta saa vielä myydä ja käyttää, sillä siitä ei koidu terveydellistä haittaa, maku vain saattaa heiketä. Viimeinen käyttöpäivä -leima taas tarkoittaa sitä, että ruokaa ei voi enää sen jälkeen myydä, saati syödä.

Liha- ja maitotuotteet ovat pahimpia ympäristön kuormittajia

On ymmärrettävää, että joskus ruokaa menee hukkaan. Lapsiperheiden vanhemmat eivät voi olla aina vahtimassa, heittääkö lapset ruokaa roskiin heidän itse ollessa töissä, eikä koulujen ruokaloissa voida pakottaa syömään lautasta loppuun. Etenkään, jos ensin on pakotettu maistamaan kaikkea. Jos joidenkin ruokien poisheittämisestä kannattaa kuitenkin kieltäytyä kokonaan, ovat niitä liha- ja maitotuotteet. Naudanliha ja lehmänmaidosta valmistetut tuotteet kuormittavat ympäristöä nautojen ruoansulatuksesta syntyvän metaanin vuoksi. Metaani on 25 kertaa voimakkaampi, eli täten myös tuhoavampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Lisäksi nautojen kasvattamiseen ja niiden hyvän elämän ylläpitämiseen kuluu monia kymmeniä tuhansia litroja vettä. 500 grammaan naudanlihaa kuluu 4650 litraa vettä, ja samaan määrään juustoa huimat 2500 litraa. Valinnat esimerkiksi kananlihan ja naudanlihan välillä ovat ihmisille pieniä, mutta ympäristölle merkittäviä.

Netistä ruokaylijäämää edullisesti

Monet sosiaalisen median verkostot ovat jo hyödyntäneet ulottuvuuttaan ruokahävikin minimoimiseksi. Helsingin Puskaradiosta, Vuosaari-ryhmästä ja monista muista tiettyjen asuinalueiden Facebook-ryhmistä on löydettävissä päivityksiä, joissa annetaan esimerkiksi kassillinen ruokaa pois, koska sitä ei ehtisi muuten itse millään käyttää. Monet ilmoittavat esimerkiksi pakastimen hajotessa, että ensimmäisenä paikalle ehtivät saavat sieltä kaiken haluamansa. Facebook-ryhmien yhteisöllisyyden lisäksi puhelinten sovelluskauppoihin on ilmestynyt uutuuksia, jotka auttavat ravintoloita pääsemään hävikistään ekologisesti eroon, ja samalla opiskelijoita saamaan maittavan aterian pienestä budjetista huolimatta.

Tällaisista sovelluksista selkeästi menestynein ja eniten huomiota saanut on ResQ. Pelkästään Helsingin alueella ResQ:n on rekisteröitynyt kymmeniä ravintoloita, jotka ilmoittavat sovellukseen aktiivisesti päivän aikana syntyneestä hävikistä, jonka saa käydä edullisesti ostamassa kotiin. Esimerkiksi brunsseilta yli jääneet smoothiet, croissantit ja salaatit voi saada yhteensä muutamalla eurolla, tai kahvilan aamulla leivotut kolme ylijäänyttä pullaa eurolla.

Säästä luontoa ja kukkaroa

Syömäkelpoisen ruoan poisheittäminen ei ainoastaan kuluta luontoa, vaan sillä on myös suora vaikutus lompakkoosi. Jos jokaisella aterialla heittää 1/5 lautasesta roskiin, kerääntyy määrästä jo yhden päivän aikana kokonainen lautasellinen ruokaa. Vuodessa tämän verran ruokaa roskiin heittävä menettää noin 365 lautasellista täysin syömäkelpoista ruokaa, joka vastaa noin 2600 euroa. Vaikka ruokaa heittäisi roskiin vain lautasellisen viikossa, vuoden lopussa menetettyä rahaa on silti jopa 300 euroa. Jokainen voi miettiä, mihin kaikkeen kyseisen summan olisi voinut käyttää!

Niinpä sen sijaan, että menisit nälkäisenä kauppaan ja kaapisit hyllyistä tavaraa mukaasi kaksin käsin, unohtaisit ne jääkaapin pohjalle tai heittäisit ne lopulta lautaselta roskiin koska maha on täynnä, kirjoita listoja ja suunnittele päivän tai viikon ateriat etukäteen. Ota haasteeksi olla heittämättä yhtään syömäkelpoista ruokaa roskiin!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *