Biotalouteen Cleantech

Kuinka taistella ilmastonmuutosta vastaan?

Säätilojen rajut muutokset ovat saattaneet saada maallikonkin huolestumaan – liittyykö tämä nyt ilmastonmuutoksen ja maapallon keskilämpötilan nousuun? Kun Suomessa paistatellaan ennätyshelteissä ja Afrikan sateet ovat tulleet entistä vaikeammin ennustettaviksi, tulee mieleen, että tämä ei vaikuta aivan tavanomaiselta. Pahimmissa kauhukuvissa jäätiköt sulavat olemattomiin, suurin osa maapallon pinta-alasta muuttuu asuinkelvottomaksi ja ilmastopakolaisten määrä räjähtää käsiin. Nyt on kuitenkin viimeinen hetki lopettaa tämä uhkaava kehitys, ja siksi pohdimmekin tässä artikkelissa, kuinka ilmastonmuutos voidaan torjua sen ollessa vielä mahdollista?

Ilmastonmuutoksen ja sen torjumisen yhteydessä nousee esiin Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n Pariisin ilmastosopimus, josta sovittiin Pariisissa vuonna 2015. Ensimmäistä kertaa melkein kaikki maapallon valtiot olivat yhteistuumin valmiina taistelemaan maapallon lämpenemistä vastaan. Sopimuksen päätavoitteena on saada maapallon lämpeneminen vähenemään erityisesti päästövähennysrajoitteiden avulla ja suosimalla uusiutua energiamuotoja. Sittemmin Yhdysvallat on vetäytynyt sopimuksesta vuonna 2017, vaikka irtautumisprosessi kestäneekin aina vuoteen 2020 asti. Pariisissa sovitun ilmastosopimuksen ensimmäinen kokonaistarkastelu pidetään vasta vuonna 2023.

Ilmastonmuutoksen torjuminen Euroopan Unionissa

Yhdistyneiden kansakuntien ohella ilmastonmuutosta pyritään torjumaan myös Euroopan Unionissa yhteistyössä sen 28 jäsenvaltioiden kanssa, joihin Suomikin kuuluu. EU:n suurin huoli muun maailman kanssa on maapallon keskilämpötilan kiihtyvä nousu, kun sitä verrataan esiteollisen ajan keskilämpötiloihin. Tältä pohjalta EU:n ensimmäinen ilmasto- ja energiapaketti ratifioitiin vuonna 2008. Siinä jäsenvaltiot suostuivat vuoteen 2020 mennessä vähentämään kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla, lisäämään uusiutuvan energian osuutta energiankäytöstä 20 prosentilla sekä parantamaan energiatehokkuutta 20 prosentilla. Prosenttilukujen takia ohjelmaa kutsutaan 20-20-20 –tavoitteiksi.

EU pyrkii pääsemään tavoitteisiinsa investoimalla vihreisiin energianmuotoihin, mistä syntyi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkojen puitteet kaudelle 2020–2030. Tämä sisältää ilmastoystävällisiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla samalla pyritään lisäämään työllisyyttä. EU:n päästökauppajärjestelmän periaatteisiin taas liittyy lainsäädännöllinen kohta, jolla EU asettaa tavoitteeksi vähentää unionin kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi EU ja sen kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet merkittävimmät kansainväliset ilmastosopimukset, kuten YK:n puitesopimuksen (UNFCCC), Kioton pöytäkirjan sekä edellä mainitun Pariisin ilmastosopimuksen.

Fossiilisten polttoaineiden vähentäminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Pariisin ja EU:n asettamiin tavoitteeseen vaatii merkittäviä päästövähennyksiä nopealla aikataululla. Asiantuntijat ovat laskeneet, että päästöjä tulisi vähentää 80 % vuoteen 2050 mennessä. Greenpeace ja Euroopan uusiutuvan energian neuvosto ovat puolestaan arvioineet, että koko maapallo voisi luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä vuoteen 2090 mennessä, joka vaatisi mittavia investointeja uusiutuviin energianmuotoihin. Tarvitaan siis tekoja niin valtioiden, yksityisen sektorin kuin yksittäisen kuluttajankin puolella. Siirtyminen ekologisempaan energiaan aikaa vaatii muutoksia rakentamisessa, liikkumisessa kuin yhteiskuntarakenteissakin.

Kansallisella tasolla – ja osana Euroopan Unionia – Suomi on sitoutunut luopumaan fossiilisista polttoaineista vuoteen 2030 mennessä: siis jo paljon aiemmin kuin koko maapallo yhteensä. Fossiilisista polttoaineista eritoten kivihiilen käyttöä vähennetään merkittävästi vuoden 2020 jälkeen. Tähän pyritään uusiutuvista energialähteistä auringon ja tuulen ohella myös bioenergiantuotannon avulla. Kuvio ei kuitenkaan ole täysin yksinkertainen, koska samalla tapahtuu esimerkiksi liikenteen sähköistymistä, joka kysyy paljon energiaa. Onkin todettu, että juuri biopolttoaineille on runsaasti tarvetta, jotta liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää pitkäjänteisesti.

Henkilökohtaisilla valinnoilla ilmastonmuutosta vastaan

Kansainvälisiä sopimuksia ja tavoitteita lukiessa voi tulla tunne, että yksilön valinnoilla ei ole suurempaa merkitystä laajemmissa talkoissa koskien ilmastonmuutoksen torjumista. Tämä on kuitenkin väärä ajatus ja estää monia meitä tekemästä hyödyllisiä arkipäivän valintoja kohti puhtaampaa maapalloa, missä myös seuraavat sukupolvet voivat elää ja nauttia puhtaasta ilmasta. Kaikista suurin ekoteko on varmasti lihansyönnin lopettaminen, tai ainakin sen vähentäminen, koska lihantuotannon päästöt ilmakehälle ovat mittavia maapallon saastuttajia. Jo lihansyönnin vähentäminen yhteen kertaan viikossa auttaa.

Liikenne on merkittävä päästöjen aiheuttaja, sillä jopa viidennes kaikista päästöistä johtuu liikenteestä. On siis hyvä kiinnittää huomiota siihen, kuinka liikkuu. Lentoliikenne on koko ajan kasvava päästöjen aiheuttaja, joten omat lennot kannattaa rajoittaa täysin pakollisiin – tai parhaimmassa tapauksessa lopettaa lentäminen kokonaan. Yli 80 % liikenteen päästöistä tulee tieliikenteestä, joten oman auton käyttöön tulee suhtautua kriittisesti. Joukkoliikenne tuottaa puolestaan vain pienen ilmakehään joutuvista saasteista per henkilö, joten tätä kulkutapaa kannattaa suosia muiden täysin ekologisten kulkutapojen, kuten kävelyn, ohella.

Poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Jokaisella suomalaisella on myös mahdollisuus vaikuttaa poliitikkoihin, muihin yhteiskunnallisiin vaikuttajiin ja elinkeinoelämän tekijöihin. Jos yhteiset tavoitteet hiilineutraalista yhteiskunnasta halutaan saavuttaa, muun muassa elinkeinoelämän ja kuntien ilmastotoimet ovat tarpeellisia. Suomen kaupungeissa ja maakunnissa on suunnitteilla ilmasto-ohjelmia, joissa ilmastokysymys pyritään laittamaan keskiöön kaikessa päätöksenteossa. Jos et siis itse mieli ehdolle vaaleissa, voit aina äänestää ekologisia ratkaisuja ajavaa ehdokasta, kirjoittaa vetoomuksen päättäjille tai järjestää vaikka mielenosoituksen ilmastoasian puolesta. EU-vaaleissa äänestämistä ei myöskään pidä unohtaa.

Nopeita toimia ja muutoksia tarvitaan siis kaikilla tasolla: kansainvälisestä päätöksenteosta yksityisiin kuluttajan valintoihin asti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tärkeintä on pitää mielessä, että yksikin ihminen voi auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta, tekipä tämän sitten oman kotinsa yksityisyydessä, kuntatasolla tai vaikka EU:n istunnossa. Jokainen askel on tärkeä, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa pystyttäisiin ja elämä voisi jatkua planeetallamme myös seuraaville ja sitä seuraaville sukupolville. Mikä olisi siis sinulle mieluisin ja sopivin tapa vaikuttaa yhteisen maapallomme puolesta?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *