Biotalouteen Cleantech

Johdanto biotalouteen

Biotalous tulee terminä usein vastaan, mutta kaikille ei ole selvää, mitä sillä tarkoitetaan. Lyhyesti määriteltynä biotalous tarkoittaa kaikkea uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävää, eli tuottavaa, käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa. Se tarkoittaa myös uusiutuvista luonnonvaroista tehtyjen tuotteiden kuluttamista.

Termi ymmärretään Euroopassa ja Yhdysvalloissa eri tavoin: Euroopassa biotaloudella viitataan usein biopolttoaineisiin perustuvaan talouteen, kun taas USA:ssa käsite on laajempi, mutta myös amerikkalaiset painottavat biopolttoaineita ja niistä etenkin liikennekäytössä olevaa nestemäistä polttoainetta. Biotalous nousee joissain yhteyksissä esiin vastaparina nykytaloudelle, joka perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Biotalous on olennainen tekijä kestävässä kasvussa. Biotalous itsessään perustuu siihen, että uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla. Suomi on sikäli edullisessa asemassa, että maamme metsät, pellot sekä vesistöt tuottavat raaka-aineita, jotka tekevät mahdolliseksi luontoa hyödyntävät palvelut, joihin kuuluu esimerkiksi luontomatkailu.

Biopohjaiset tuotteet tekevät mahdolliseksi sen, että ympäristöä kuormittavien aineiden, kuten muovin, kivihiilen ja fossiilisen öljyn käyttöä voidaan vähentää. Biotaloudessa hyödynnetään monenlaista puhdasta teknologiaa ja tästä syystä luonnonvaroja ja ravinteita on mahdollista käyttää sekä kierrättää tehokkaalla tavalla. Luonnon moninaisuudesta huolta pitäminen toteutuu samalla ja tämä on tärkeää kokonaisuuden kannalta. Biotaloudella on suuri merkitys Suomelle, sillä se lisää maamme energiaomavaraisuutta. Tämän lisäksi biotalous myös vauhdittaa Suomen talouskasvua ja se on merkittävässä roolissa pyrkiessämme saavuttamaan hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2045 mennessä.

Biotalouden kehitys on edennyt Suomessa positiivisin harppauksin ja tässä kehityksessä on ollut mukana etenkin suomalainen metsäsektori, joka on perinteisestikin vahva sektori Suomessa. Seuraavissa kappaleissa luodaan katsaus siihen, miten suomalaisia luonnonvaroja voidaan hyödyntää biotaloudessa ja millaisia innovaatioita alalla on jo syntynyt.

Metsän hyödyntäminen

Suomen biotalous perustuu metsään, mikä on luontevaa, sillä metsäala on siis ollut perinteisesti hyvin voimakas maassamme. Metsäala on tehnyt yhteistyötä muiden sektorien kanssa ja sen seurauksena Suomesta on tullut biotalouden edelläkävijä. Yhteistyön hedelmänä on syntynyt muualla tuntematonta osaamista ja teknologiaa, sekä myös ainutlaatuisia ratkaisuja. Metsästä saadaan biomassaa, jota voidaan hyödyntää monella eri tavalla. Sitä voidaan käyttää luonnollisesti puutuotteissa ja paperissa, mutta myös mm. kemikaaleissa, lääkkeissä, kangaskuiduissa, muoveissa, bioöljyssä, kosmetiikassa ja älypakkauksissa.

Metsien kannalta on äärimmäisen tärkeää, että niiden käyttö ja hoito ovat kestävällä pohjalla. Suomen pinta-alasta peräti 80 % on metsää, joten hyödynnettävää alaa on paljon. Metsien käyttö ja hoito toteutetaan kestävästi ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puuta on kasvamassa enemmän kuin mitä sitä hyödynnetään.

Kestävä biotalous ja metsäteollisuus

Metsäteollisuus katsoo, että Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla sen vetämänä edelläkävijä biotaloudessa. Tulevaisuuden biotaloudessa on mahdollista hyödyntää puun ja kuitujen ominaisuuksia kierrätettävänä ja uusiutuvana materiaalina. Puu- ja kuitutuotteet, joita voidaan käyttää uudelleen sekä kierrättää, voidaan käyttää niiden elinkaaren päättyessä uusiutuvaksi energiaksi yhdessä jalostukseen soveltumattoman biomassan kera. Metsäteollisuuden saralla biotalouden kasvualueita ovat esimerkiksi rakentaminen ja sisustaminen, sekä myös pakkaukset ja pehmopaperi. Unohtaa ei voi myöskään biopohjaista energiaa. Uusia tuotteita saadaan biopolttoaineista, bioenergiasta ja biokemikaaleista. Tämän lisäksi uusia tuotteita syntyy, kun puuta ja kuitua yhdistetään muihin materiaaleihin.

Informaatioteknologiaa hyödyntämällä on mahdollista kehittää esimerkiksi älykkäitä paperi- ja pakkaustuotteita. Nanomittakaavan teknologiaa käyttäen voidaan antaa tuotteille uudenlaisia ominaisuuksia. Tämän lisäksi nykyisten tuotteiden rinnalle tulee uusia sovelluksia esimerkiksi lääke- ja elintarviketeollisuuteen.

Sininen biotalous

Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana, joten vesivaroja on paljon. Globaalin kehityksen myötä Suomen on kuitenkin pohdittava vesivaroja sekä niiden hyödyntämistä uudesta näkökulmasta. Maailmalla tapahtuva kehitys tarkoittaa sitä, että veden tarve kasvaa joka tapauksessa. Väestönkasvun ja elintapamuutosten myötä on löydettävä uusia ratkaisuja, mitä tulee vesien ja vesistöjen hyödyntämiseen. Suomen vesiluonnonvaroja kutsutaan siniseksi biotaloudeksi ja sen mahdollisuudet pohjaavat paitsi mittaviin vesivaroihin, myös korkeaan tekniseen osaamiseen sekä kykyyn ratkaista monialaisia haasteita.

Kansainvälisesti katsottuna Suomella on lisäksi hyvä maine alan osaajana. Sinisen biotalouden avulla voidaan lisätä työpaikkoja sekä yhteiskunnan hyvinvointia, mikäli vesivaroja, niiden käyttöä sekä myös tuotantopotentiaalia kyetään tarkastelemaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Sinisen biotalouden tärkeimmiksi osa-alueiksi voidaan mainita energiantuotanto, vesiliiketoiminta, ravinteiden kierrätys sekä myös teolliset symbioosit. Tutkimuksen mukaan lyhyen aikajänteen kasvupotentiaalia löytyy kalataloudessa sekä matkailussa.

Bioenergia

Suomi on lunastanut paikkansa edelläkävijänä myös bioenergian saralla niin tuottajana kuin myös sen hyödyntäjänäkin. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta Suomessa on lähes 35 %. EU on asettanut Suomelle päästötavoitteen, joka on 38 % vuoteen 2020 mennessä. Tavoite ei siis ole kaukana. Uusiutuvasta energiasta suurimaan osan ottaa puuenergia, jonka osuus on noin 80 %. Energiantuotannon puolella puu on tärkein raaka-aine ja sen osuus on isompi kuin öljyn, hiilen tai maakaasun, jos otetaan huomioon puun suoran energiakäytön lisäksi energia, joka syntyy metsäteollisuuden prosesseissa.

On myös syytä muistuttaa, että monen kaupungin sähkön- ja lämmön yhdistetty tuotanto pohjaa uusiutuvaan puuraaka-aineeseen. Tämän lisäksi puupohjaisten liikennepolttoaineiden käyttö on lisääntynyt Suomessa kovaa vauhtia. Käynnissä on mm. selluprosessissa syntyvän mäntyöljyn jatkojalostus, jossa tehdään toisen sukupolven biodieseliä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *