Biotalouteen Cleantech

Energiatehokkuuden parantaminen

Energiatehokkuudella tarkoitetaan nimensä mukaisesti energian tehokasta käyttöä. Samalla käsite kattaa myös haitallisten kasvihuonepäästöjen vähentämisen. Energiatehokkuus sisältää myös kustannustehokkuuden, eli tavoitteeseen on tarkoitus päästä mahdollisimman pienin kustannuksin, maksimoiden kuitenkin saatava hyöty.

Energiatehokkuus kattaa tänä päivänä lähes kaikki energiaa käyttävät laitteet, minkä lisäksi energiatehokkuudesta puhuttaessa yksi keskeisimmistä osa-alueista on asuminen sekä siihen liittyvä energian kulutus. Energiatehokkuuden mittaamisella sekä energian säästämisellä ei pyritä pelkästään kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, vaan näiden rinnalla on niin ikään energian säästäminen. Kun energiaa pyritään säästämään ja sitä käytetään säästeliäästi, voidaan turvata energian saatavuus myös tulevaisuudessa.

Lisäksi energiatarpeen vähentämisen seurauksena energian tuontitarve usein vähenee ja energiakustannukset pysyvät vakaina. Kun energiaa käytetään harkiten ja energiankulutusta seurataan, mahdollistetaan tällä uusiutuvan energian osuuden kasvaminen kokonaisenergiankulutuksessa.

Energiatehokkuus on noussut 2000-luvun kuluessa keskiöön, samalla kun huoli ilmastonmuutoksesta on noussut yhä vahvemmin esille. Energiatehokkuuden edistäminen voidaankin nähdä energiankulutukseen liittyvänä keskeisenä positiivisena ilmastotekona. Energiatehokkuutta säädellään normein niin Euroopan Unionin puolesta kuin kansallisellakin tasolla. Suomessa sovellettavana on näin ollen sekä kansallista että EU-tasoista lainsäädäntöä.

Energiatehokkuutta kuvataan energialuokilla, jotka jaetaan aakkosittain A – G. Energialuokka A on energiatehokkain, kun taas G on vähiten energiatehokas. Energialuokat kuvataan tyypillisesti kuluttajillekin hyvin tutuksi tulleella kuvaajalla, jossa on päällekkäin sijoitettuja palkkeja. A-energialuokan palkki on ylimpänä vihreällä ja palkit kasvavat alaspäin kohti alinta G-energialuokan palkkia. Liikuttaessa alaspäin energialuokissa myös palkkien väri muuttuu keltaisen kautta punaiseen. Tällä visualisoidulla energialuokkien ilmaisulla pyritään helpottamaan kuluttajan tai ostajan käsitystä ostettavan kohteen energiatehokkuudesta. Sama energiatehokkuuden luokittelu energialuokkiin on käytössä yleisesti Euroopan Unionin alueella.

Energiatehokkuuden mittaaminen

Energiatehokkuutta mitataan energialuokkien avulla, joka ilmenee energiatodistuksesta. Energiatodistus koskee tyypillisesti nimenomaan asuinrakennuksia, joilta kyseistä todistusta usein nykypäivänä vaaditaan. Energiatodistukset ovat kuitenkin kuluttajille yleensä tuttuja kodin elektroniikan, kuten pesukoneiden, jääkaappien ja pakastimien parista. Energiatodistuksen keskeisimpänä tarkoituksena on erotella asukkaiden kulutustottumuksista johtuva energiankulutus rakennuksen ominaisuuksista johtuvasta energiankulutuksesta. Energiatodistusta voidaan verrata auton polttoaineen kulutukseen, joka riippuu paljon ajotyylistä. Samoin asunnossa energiankulutus riippuu paljolti energiaa koskevista kulutustottumuksista.

Energiatehokkuuden luokka lasketaan niin sanotun E-luvun perusteella. E-lukua laskettaessa huomioon otetaan rakennukseen liittyvät ominaisuudet. Laskennassa ei kuitenkaan ole suoraa yhteyttä sähkönkulutukseen. Laskenta tapahtuu erilaisten kertoimien avulla. Erilaisille lämmitysenergian lähteille on annettu erilaisia kertoimia. Näin ollen energiatodistus ei kerro suoraan energiankulutukseen liittyvistä kuluista. Puulämmitteisen, hyvin energiatehokkaaksi katsotun kiinteistön lämmityskustannukset voivat olla huomattavasti korkeammat kuin epäenergiatehokkaamman sähkölämmitteisen kiinteistön kulut.

Kiinteistöjen energiatehokkuus

Energiatehokkuuden mittaamisen keskiössä on kiinteistöjen energiankulutus. On tärkeää huomata, että kiinteistöjen energiatehokkuudesta puhuttaessa tarkoitetaan pelkän kiinteistön energiankulutusta, eli niitä seikkoja, jotka eivät ole riippuvaisia kiinteistön asukkaiden kulutustottumuksista. Täysin asukkaiden energiankulutukseen liittyviä kulutustottumuksia ei voida kiinteistön energiatehokkuudessa kuitenkaan sivuuttaa. Asukkaat nimittäin luonnollisesti päättävät muun muassa asuntoon tehtävistä, mahdollisesti energiatehokkuuteen huomattavasti vaikuttavista toimenpiteistä. Näitä voivat esimerkiksi olla vanhojen ikkunoiden vaihtaminen uusiin, hyvin eristettyihin ikkunoihin.

Vanhojen talojen energiatehokkuutta voidaan parantaa erilaisilla korjaus- ja muutostöillä. Tyypillisesti nämä koskevat kiinteistön eristyksen, eli toisin sanoen asunnon lämmönpitävyyden parantamista, minkä seurauksena kiinteistön lämmityksestä johtuva energiankulutus laskee. On kuitenkin muistettava, että kiinteistön energialuokkaan vaikuttavat yhtäaikaisesti useat eri seikat, joilla on energialuokkaa laskettaessa hyvin erilaisia kertoimia. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, sillä Suomessa arvioidaan rakennuksiin kuluvan 40 % energian kokonaiskulutuksesta.

Tuotteiden energiatehokkuus

Erilaisten energiaa kuluttavien tuotteiden energiatehokkuutta voidaan pyrkiä parantamaan kahdella tapaa. Aivan kuten talojen energiatehokkuutta mitataan, myös erilaisten energiaa kuluttavien tuotteiden yhteydessä on tyypillistä ilmaista tuotteen energialuokka. Usein energialuokkaa kuvaava tarra löytyykin suurten kodinkoneiden kuten pesukoneiden kyljestä. Näiden energiatehokkuutta kuvaavien tarrojen avulla kuluttajalla on mahdollisuus saada helposti tietoa tuotteen energiatehokkuudesta ja näin ollen tehdä energiatehokkaita valintoja ostaessaan erilaisia tuotteita. Tämä energialuokan ilmoittaminen lisäksi kannustaa valmistajia valmistamaan entistä energiatehokkaampia tuotteita ja houkuttelemaan näin uusia ostajia.

Toinen energiatehokkuuden parantamista edistävä seikka liittyy puolestaan tuotteiden valmistamiseen. Euroopan Unionissa tuotteiden valmistamiselle on asetettu tietynlaiset ekologista suunnittelua koskevat vaatimukset. Päästäkseen Euroopan Unionin alueen markkinoille tuotteen on täytettävä nämä energiatehokkuutta koskevat vaatimukset. Nämä kaksi tuotteiden energiatehokkuutta koskevaa seikkaa ovat Euroopan komission arvioiden mukaan pienentäneet tuotteita koskevaa energian kokonaiskulutusta hyvin merkittävällä tasolla.

Kansalliset energiatehokkuuden alaan lukeutuvat viranomaiset

Energiatehokkuutta koskevaa normistoa on niin Suomessa kuin Euroopan Unionin tasolla runsaasti. Suomessa energiatehokkuutta koskevana viranomaisena toimii Suomen työ- ja elinkeinoministeriö, joka on Suomen edustaja kansainvälisissä sekä Euroopan Unionin energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Lisäksi kyseinen ministeriö hoitaa energiatehokkuuteen liittyvää politiikkaa, eli toisin sanoen pyrkii aktiivisesti kehittämään sekä seuraamaan energiatehokkuuden alaa. Ministeriön ollessa kansallisesti korkein toimiva elin, on pienemmällä Energiavirastolla niin ikään tärkeitä energiankulutukseen liittyviä tehtäviä.

Virasto toimiikin erityisesti energiatehokkuuteen liittyvien toimeenpanotehtävien parissa. Tyypillisesti nämä liittyvä erilaisiin energiatehokkuutta koskeviin sopimuksiin, kuluttajien energianeuvontaan, energiakatselmuksiin ja erilaisten tuotteiden ekologiseen sekä energiatehokkaaseen suunnitteluun ja niihin liittyviin energiamerkintöihin. Lisäksi Suomen valtio omistaa Motiva oy:n, joka tekee tärkeää käytännön työtä etenkin uusiutuvien energianlähteiden käytön sekä energiansäästön edistämiseksi. Suomi on yksi edistyneimmistä energiatehokkuuteen paneutuneista maista.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *